Váhnemiid vuordámušat skuvlla oahppofálaldahkii
Okta guovddáš gažaldat maid ferte čielggadit lea makkár vuordámušat váhnemiin leat skuvlla sámegielat oahppofálaldahkii. Háliiditgo sii ahte mánásteaset galget sámástišgoahtit, vai háliiditgo ahte sámegielas galgá leat dušše symbolalaš árvu? Das oaivvilduvvo ahte mánát ovdamearka dihte eai oahpa earetgo soames sámegielat sániid ja besset dušše veahá oahpásnuvvat sámegillii. Jus váhnemiid vuordámušat ja skuvlla sámegielatfállu leat vuostalásat, de boahtá skuvla oažžut moaitámušaid.
Oahpahusláhka §3-2 deattuha ahte sámi oahppit geat orrot sámi hálddašanguovlluin lea riekti oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Dalle lea diehttelas ahte váhnemat vurdet ahte sin mánát álget skuvlavázzináigodagas sámástit ja hálddašit čállit sámegillii.
"Ovttaskas váhnemiin sáhttet leat iešguđetlágan motivašuvnnat válljet sámegielat fálaldaga mánáidasaset. Mánáidgárddit, skuvllat, mánáidgárdebargit ja oahpaheaddjit leat professionála aktevrrat sámegielaid sirdimis ođđa buolvvaide. Lea deaŧalaš ahte mánáidgárddi ja skuvlla giellafilosofiija, ulbmilat ja geavadat leat čielgasat sihke oahpaheddjiide, bargiide ja váhnemiidda." (Pasanen ja earát 2022:20).
Dat mearkkaša ahte bargit nákcejit doalahit ovttagielatvuođa, vaikke váhnemat leat vuorjašuvvan. Muhto, lea hui dehálaš ahte váhnemat ožžot doarvái dieđuid das manin galgá válljet bargat dihtomielalaš giellageavahemiin, ja ahte bargit geat barget oamastanmodeallain láhčet oadjebas giellabirrasa mánáide. Oadjebasvuohta ii boađe dušše gielalaš gulahallamis, dat boahtá maid liekkusvuođas ja go atná ávvira mánáin. Dát guoskka earenomážit nuoramus mánáide.
Giellaservvodahkii dát buktá diehttevašvuođa go sámegielat mánáidgárde- ja skuvlafálaldagain leat čielga gielalaš ulbmilat ja bargovuogit mat eai rievddat váikke váhnenjoavkku vuordámušat rivdet (Pasanen ja earát 2022:27). Sáhtát eanet lohkat ovttagielatvuođa ja ovttagielat arenaid birra viđat páhkas. Organisatuvrralaš eavttut leat dárkileappot čilgejuvvon eaiggádiid ja jođiheddjiid páhkas.
"Seammás lea hui dehálaš váldit vuhtii ja nannet sámegielat bargiid buresveadjima, bargobirrasa, doarjaga ja gelbbolašvuođaloktema. Mii buohkat diehtit man garra deattuid vuolde ja vátni resurssaiguin sámegielat mánáidgárdebargit ja oahpaheaddjit barget. Dakkár dilis ee. kritihkka váhnemiin sáhttá čuohcat hui lossadit ja persovnnalaččat ovttaskas bargiide, vaikko ovddasvástádus galggašii leat fálaldaga lágideaddjiin." (Pasanen ja earát 2022:16).
Lea dehálaš ahte skuvlla eaiggádat ja jođiheaddjit váldet dán hástalusa duođalažžan skuvlla nuppástuhttinbarggus, ja ahte sámegielat bargit ožžot vejolašvuođa háhkat gelbbolašvuođaloktema ja eanet resurssaid maid sáhttet geavahit.
Nuppi oasis dán páhkas besset lohkat movt skuvla sáhttá ávkkástallat sámi lagasbirrasis ja hukset relašuvnnaid fuolkevuođa bokte nannendihte sámi ohppiid sámi identitehta ja oadjebasvuođa, ja váikkuhit dasa ahte sámi oahppit álget ovttastallat sámi lagasbirrasis ja servvodagas. Dá sáhttá leat okta čoavddus dasa movt skuvlafállu ja vuordámušat sáhttet deaivvadit.
Gáldu:
Pasanen, Annika, Päiviö, Ánne-Marge, Baal Berit Anne Bals ja Mikkelsen, Inga Lill Sigga 2022: Gievrras giellamodeallat. Sámediggi.