Diđolašvuohta ja reaiddut: Min bargovuogit

Dá leat muhtin čuoggát maiguin sáhttibehtet bargat vai oažžubehtet reaidduid mat ovddidit diđolašvuođa iežadet guottuid birra. Dát reaiddut šaddet ávkkálažžan sihke dan árgabeaivválaš barggus ja mánáidgárddi giellaplánabargui. 

1) Bargiid diđolašvuohta

• Beaivválaš válljemat stivrejit sámegielvásáhusa: Das makkár giela geavaha stoagadettiin, rutiinnaid oktavuođas, go jeđđe, go suohtastallá, lávllodettiin, juoiggadettiin ja go humada váhnemiiguin váikkuha man olu sámegiela mánná vásiha. 
• Profešuvdnaetihkka: Bargiin lea fágalaš ovddasvástádus vuoruhit sámegiela buot diliin gos lea vejolaš geavahit sámegiela ja mat leat plánejuvvon giellaplánas. Geahččal kategoriseret daid diliid. 
• Oadjebasvuohta ja nákcen: Máhttu ja heivehuvvon reaiddut dahket ahte olmmoš sámásta ja geavaha sámegiela eanet. Geahččal jurddášit makkár reaidduid don dárbbašat iežat mánáidgárdeárgabeaivvis. Ovdamearkat: fakkit ja hildut ossodagain, govat, sátnelisttut, sárgumat ja miniseminára guovttegielatpedagogihka birra. 

2) Jođiheddjiid guottut

• Giellakultuvra: Jođiheaddjit dat bidjet standárda. Go sámegiella vuoruhuvvo sihke bargoveaga hárrái, plánemiid oktavuođas, čoahkkimiin ja árvvoštallamiin, de dat šaddá “min bargovuohkin”. 
• Ressurser og struktur: Áigi plánemii, giellaguoddit váldoáigodagaid oktavuođas (biebmoháhkamiid, njuovvamiid, mearkabeivviid ja basiid oktavuođas), buorit oahpponeavvut ja mihttomeriid čuovvoleapmi.

3) Servvodaga guottut

• Myhtat ja vuordámušat: Birrasa oainnut váikkuhit vánhemiid ja bargiid. Go galgá vuostálastet dahje hehtet oainnuid váikkuhusaid, de ferte gulahallat earáiguin, čalmmustahttit giellaovdáneami ja ásahit čielga mánáidgárdeprofiilla.