Movt organiseret go lea stuora erohus giellamáhtus

Image

Sámi skuvllain gos sihke ásahusa ja lagasbirrasa giella lea sámegiella, gáibiduvvo eará lahkoneapmi giellaoahpahussii go guovlluin gos dárogiella lea váldogiellan. Sámegielat guovlluin ja birrasiin lea buoremus atnit nannenmodealla. Nannenmodealla mihttu lea nannet ja viidáset ovdánahttit giela go ohppiin lea sámegiella ruovttugiellan ja vuosttašgiellan. Nannenmodealla galgá sihkkarastit ahte ohppiin ovdána giella nu ahte sii álget čállit sámegillii ja aktiivvalaččat ja spontánalaččat sámástit. 

Jus dainna galgá lihkostuvat, de fertejit eaiggádat ja jođiheaddjit fállat oahpahusa mii lea hábmejuvvon gievrras giellamodeallaid rávvagiid mielde.  Dat mielddisbuktá ahte skuvllas galgá leat: 1)biras, 2)giellageavaheapmi ja 3)árvvoštallan.

1. čielga sámegielat biras gos sámegiella adno sihke gulahallan- ja oahpahusgiellan.
2. dihtomielalaš giellageavaheapmi bargiid ja oahpaheddjiid gaskkas, mii mielddisbuktá ahte galgá válljet sámástit ja stivret ohppiid giellageavaheami.  
3. dássedis árvvoštallan ohppiid giela ja giellaválljema hárrái.  

Go dárogielat oahppit bohtet sámegielat skuvlii   

Go dárogielat oahppit álget sámi skuvlii, de ferte juohkit ohppiid joavkkuide. Ávžžuhuvvo geavahit oamastanmodealla ohppiide geain lea dárogiella ruovttugiellan. Mihttu lea ahte dárogielat oahppit ohpet sámástit, ja dat gáibida:

• ahte oahppit besset beaivválaččat gullat sámegiela ja sámástit.  
• dihtomielalaš giellageavaheami, mii doarju oahppi giellaovdáneami.  
• sirret dahje juohkit ohppiidjoavkku nu ahte sihke sámegielat ja dárogielat oahppit ožžot dakkár giellafálaldaga (giellaoahpahusfálaldaga) mii heive sin gielalaš dássái.
• ávkkástallat lagasbirrasis vai ásahehpet eanet giellaarenaid sidjiide geain lea dárogiella ruovttugiellan.    

Lea hui dehálaš ahte dárogielat oahppit besset doarvái gullat ja oahppat sámegiela, go dáinna lágiin sáhttá hehtet giellaatrišuvnna sámegielat ohppiin. Dát gáibida ahte gielda čielgasit váldá ovddasvástádusa hábmet ja čuovvut ollislaš giellaplánaid ja ráhkadit oktilis giellafálaldaga mánáidgárddis gitta joatkkaskuvlii. 

Oanehis reflekšuvdnabargu:   

1. Leat go dis vuogádagat dasa movt jeavddalaččat árvvoštallabehtet ohppiid giellamáhtu ja giellaválljema, ja leatgo dis vuogit movt heivehehpet fálaldagaid daid ektui?
2. Movt vuhtiiváldibehtet sihke sámegielat ja dárogielat ohppiid dárbbuid - nu ahte oahppijoavkkut ain ovdánit gielalaččat ja eai vásit giellaattrišuvnna?

Sámi skuvllat gos dárogiella lea váldogiellan

Skuvllain gos dárogiella lea váldogiellan sihke skuvllas ja lagasbirrasis, gáibiduvvo diđolaš ja systemáhtalaš lahkoneapmi vai sihkkarastá ahte oahppit besset doarvái gullat ja hupmat sámegiela, ja nu ovdánahttet sámegielaset. Oamastanmodealla lea gievrras giellamodealla mii heive ohppiide geain lea dárogiella ruovttugiellan.  

Oamastanmodealla organiseren  

Oamastanmodealla bargovuohkin sisttisdoallá ahte sámegiella galgá adnot sihke oahpahus- ja gulahallangiellan, vaikke ohppiin ii leat sámegiella ruovttugiellan (eatnigiellan). Mihttu lea ahte oahppit galget oahppat sámegiela go besset dan beaivválaččat atnit oadjebas ja ovttagielat birrasiin. Dát gáibida:  

• ahte bargit dihtomielalaččat sámástit.  
• sámegielat domeanaid gos sihke oahppit ja rávisolbmot sámástit. Sáhttet čadnon ovdamearka dihte dihto báikkiide, áiggiide, bargiide ja doaimmaide.  
• jođiheami mii sihkkarastte ahte buot skuvlla bargit searvet bargui, eaige dušše sámegielat bargit ja oahpaheaddjit.  
• čuovvut sámi pedagogalaš prinsihpaid, vai oahppit besset oahppat arenain gos sohkabuolvvat deaivvadit. Dát lea vai oahppi beassá oahppat sámi lagasbirrasis ja sámi lagasbirrasa birra. Buoremus boađus šaddá go sámi váhnemat servet plánabargui.

Go sámegielat oahppit bohtet dárogielat skuvlii 

Oahppit geain lea sámegiella ruovttugiellan berrejit oažžut oahppofálu mii čuovvu nannenmodealla bargometodaid. Nannenmodealla ulbmil lea nannet ja ovdánahttet eatni- dahje vuosttašgielagiid giela. Garvindihte giellaattrišuvnna, de lea hui dehálaš ahte dát oahppit ožžot oahpofálaldaga mii vuođđuduvvá sin gielladillái. Vai buot oahppit galget oažžut giellafálaldaga mii lea heivehuvvon sin dárbbuide ja dásiide, de lea dehálaš juohkit ohppiidjoavkku nu ahte sihke oamastan- ja nannenmodeallat geavahuvvojit.  

Sámegielat oahppit bohtet suohkanii   

Go leat olu sámegielat oahppit skuvllas, de berrejit sii oažžut oahppofálaldaga mii čuovvu oamastanmodealla. Jus suohkanis leat unnimusat 10 sámegielat oahppi, de sis lea riekti oažžut buot oahpahusa sámegillii.  

Vásáhusat   

Vásáhusat ovddeš giellaealáskahttinbargguin skuvllain leat dehálaččat go gielladomeanat galget definerejuvvot skuvllain gos dárogiella lea váldogiellan. Vásáhusain leat evttohusat movt dii sáhttibehtet bargat giellaealáskahttiimiin. 
Filbma “Giellalávgunmánáidgárddit” lea ráhkaduvvon mánáidgárddiid váste, muhto jurdda movt giellalávgun lea organiserejuvvon filmmas lea relevántta skuvlla giellalávgunorganiseremii. 

Fuomáš: Todal geavaha eará doahpagiid go Gievrras giellamodeallat raporta. Resurssat-siiddus gávnnat eanet dieđuid doahpagiid birra.  

Gáldu:

Pasanen, Annika, Päiviö, Ánne-Marge, Baal Berit Anne Bals ja Mikkelsen, Inga Lill Sigga 2022: Gievrras giellamodeallat. Sámediggi. 

Govva: Árvu