Ohppiid gielladuogáš
Oamastanmodealla fállojuvvo ohppiide geain lea dárogiella (riikagiella) ruovttugiellan.
Vai galgá leat ávkkálaš geavahit sámegiela sihke oahpahus- ja gulahallangiellan, de lea sávahahtti ahte oahppit leat leamašan giellabeassimánáidgárddis. Dat lea vai sin giella lea dan dásis ahte lea vejolaš geavahit sámegiela oahpahus- ja gulahallangiellan. Jus ohppiin lea leamašan oasseáigásaš giellalávgun mánáidgárddis, de dát maid addá vuođu geavahit sámegiela oahpahusgiellan skuvllas.
Jus nannemodealla fállo seamma skuvllas, de lea lunddolaš fátmmastit daid ohppiid geain lea leamašan giellabeassifálaldat mánáidgárddis dan ohppiidjovkui mat čuvvot nannenmodealla. Jus skuvllas ii leat ohppiidjoavkku mii čuovvu nannemodealla, de berre ásahit dakkár joavkku jus luohkáceahkkái bohtet oahppit geat eai hálddaš sámegiela. Muđui sáhttá daid ohppiid giella geat leat čuvvon oamastan- ja nannenmodealla mánáidgárddis sakka hedjonit.
Olu sámi oahppit eai oaččo sámegielfálaldaga mánáidgárddis, dahje ožžon dan dušše goaikkanassan mánáidgárddis ja ruovttus. Dát ohppiidjoavku čuovvu oamastanmodealla skuvllas. Oahppit geat álget sámegieloahpahusain easka 1.luohkáceahkis čuvvot sámegiella 2 oahppoplána. Lassin galget oahppit sámegielaid hálddašanguovllus oažžut sámegielat oahpahusfálaldaga. Eará suohkanat sáhttet maid fállat oahpahusa sámegillii. Oahpahusa gielladássi ferte heivehuvvot ja čuovvut ohppiid giellamáhtu.
Suokkardallangažaldagat:
- Leago buot oahppiin leamašan juogo oamastanmodealla, giellabeassi dahje oasseáigásaš giellalávgun mánáidgárddis?
- Leago ohppiin dan mađe buorre sámegieldássi ahte lea vejolaš čađahit oahpahusa sámegillii, maiddái eará fágain go sámegielfágas?
- Jus ii leat, de movt sáhttibehtet nannen ohppiid giela nu ahte galgá šaddat vejolaš geavahit sámegiela oahpahusgiellan?