Goaikkanasmodealla
Goaikkanasmodealla namma muitala ahte dat oahppit guđet ohppet giela dán modealla bokte vásihit giela hui unnán, dušše goaikkanassan. Dáinna vugiin hárve ohppet giela. Sámegiella lea dušše unna oasáš skuvlaárgabeaivvis, dego goaikkanasažat. Sámegiella geavahuvvo dušše dihto oahpahusdiimmuin, oktii dahje guktii vahkus. Dá lea okta geahnohis giellaoahpahusmodealla mii fállojuvvo ohppiide geain lea riikagiella ja/dahje sámegiella vuosttášgiellan. Vaikko servodaga ulbmilin lea buvttadit nanu sámegielagiid, de ii leat vejolaš ohppiide addit nu ollu sámegielvásihusa ahte boađus ollašuvvá. Dás vuollelis oainnát tabealla mii lea ráhkaduvvon giellamodeallaid eavttuid vuođul, ja govvida maid goaikkanasmodealla daid eavttuid vuođul sisttisdoallá.
Goaikkanas modealla bokte giellafálus dávjá ii leat bistevašvuohta, ja giellapráksisat ja giellafállu ii árvvoštallojuvvo jámmat. Fágajoavku čállá:
“Čuolbman lea, ahte ii buorrege sámegiela oahpahus sáhte buvttihit doarvái buriid bohtosiid, jus dat ollašuvvá goaikkanasmodeallain. Sámemánát dárbbašit ollu eambbo giellafálaldaga go goaikkanasmodealla fállá.” (Sámediggi 2022:8)
Govvit oahppi guhte ii sámás ruovttus, muhto geas lea sámegiella nubbingiellan skuvllas, ja oažžu oahpahusa sámegiella nubbingiellan oahppoplána (SAS02‑01) vuođul. Dát oahppi ii oaččo go 9-10% sámegielat fálu skuvlaáigodagas. Jus dán proseantta juohkit das man guhka mánná obbalaččat gohccá skuvlavahkkus, de dat dahka sullii 3% sámegielat fálu. Dát proseantta sáhttá vel eanet unnut jus dasa lasihit friddjabeivviid ja skuvlaluomuid.
Sektordiagrámma eavttut:
- Oahppi, 7 jagi, čuovvu oahppoplána – sámegiella nubbingiellan, sámegiella 2
- Gohccá 105 diimmu vahkkus
- Sus leat 22 oahpahusdiimmu vahkkus
- Sámegielat gielladoaimmat vahkkus: 2 oahpahusdiimmu, ja 1 diimmu bargá sámegielat ruovttubargguid. Oktiibuot 3 diimmu.
- Dárogielat gielladoaimmat vahkkus: 4 oahpahusdiimmu, 15 diimmu oahpahusgiellan ja 75 diimmu ruovttugiellan ja astoáigedoaibma giellan. Oktiibuot 94 diimmu.
- Eŋgelasgielat gielladoaimmat vahkkus: 1 oahpahusdiibmu, 7 diimmu astoáiggis. Oktiibuot 8 diimmu.
- 9-10% sámegielat gielladoaimmat skuvllas, ja 3% lea sullii man olu oahppi gaskkamearálaččat vásiha sámegiela dábálaš vahkkus.
Sámegiela dilli skuvllain
Eanasoassi sámi ohppiin lea sámegiella 2 (sámegiella nubbingiellan) vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas (Samiske tall forteller 15, 2023:23-25), ja oallugat šluhttejit sámegielatoahpahusa go álget joatkkaskuvlii. Vuođđoskuvllas leat oktiibuot 59% geain lea davvisámegiella nubbigiellanoahpahus, 74% geain lea julevsámegiella nubbigiellanoahpahus ja 86% geain lea lullisámegiella nubbigiellanoahpahus (Samiske tall forteller 15, 2023:23-24).
Dat mearkkaša ahte dat sáhttá hirbmosit čuohcat sámi servvodahkii, jus oahppit geain lea sámegiella nubbingiellan skuvllas eai sámástišgoađe. Earenomáš dehálaš lea sihke julev- ja lullisámegielaide, go dan guovtti sámegielas leat hui olu nubbingielatoahppit ja unnán hállit.
Todal (2002, s. 211) čállá:
"Máŋggagielat servodagain buot máilmmiosiin lea duođaštuvvon ahte moadde diimmu minoritehtagiela oahpahus vahkus daidda ohppiide geain majoritehtagiella lea vuosttašgiellan, ii leat doarvái jus oahppit galget nákcet geavahit minoritehtagiela aktiivvalaččat."
Todal čállá ahte lea dát modealla (goaikkanasmodealla) mii lea máŋggaid jagiid adnot sámegielatoahpahusas. Dá lea geahnohis giellaoahpahusmodealla, ja dat lea dagahan ahte skuvllaid bokte ii leat leamašan vejolaš ealáskahttit sámegielaid (Todal 2002). Geahnohis giellaoahpahusmodealla maid Todal čilge iežas čállosis ii leat nu olu rievdan 2002:ii rájes, ja lea dat modealla maid fágajoavkku lea Gievrras giellamodeallat-raporttas gohčodan goaikkanasmodeallan. Sámi oahppit geain lea sámegiella nubbingiellan ja geat orrot olggobealde guovddáš sámi guovlluid, sis lea dávjá 2 – 3 diimmu sámegiella vahkkus, ja dat lea dušše dalle go lea sámegieloahpahus.
Giellaattrišuvdna
Oahppit geain lea sámegiella eatnigiellan sáhttet vásihit giellaattrišuvnna, jus ožžot oahpahusa goaikkanasmodealla bokte. Giellaattrišuvdna mearkkaša ahte oahppi sámegiella ii ovdán nu movt livččii lunddolaččat eatnigielagiidda. Sámi oahppit geain lea sámegiella eatnigiellan leat dat geat galget oahpahit sámegiela boahttevaš buolvvaide. Jus sii masset gielaset, de sáhttet sámegielat oalát jávkat. Váhnemiid mielas lea giellaattrišuvdna duođalaš ášši.
Gáldut:
Sámi logut muitalit 15/Samiske tall forteller 15, 2023, Sámi allaskuvla/Samiske høgskole. https://sametinget.no/grunnopplaring/nyttige-ressurser/samiske-tall-forteller/
Todal (2002): "...jos fal gáhttet gollegielat" Vitalisering av samiske språk i Noreg på 1990-talet, Avhandling til dr.art.-graden, Det humanistiske fakultet, Universitetet i Tromsø